TERVETULOA feebleSCENT.org -sivustolle!

Kun nyt tänne eksyit, jää toki hetkeksi. Raapusta asiallinen kommenttisi «vieraskirjaan». Epäasialliset viestit voit tunkea sinne minne aurinko ei paista. Kiitokset kuuluvat tietenkin kaikille kävijöille. Ilman teitä olisi sivustoa aika tylsä ylläpitää.

-Virpi Vihanta

VIIMEISIN HAVAINTO

Korvapuusti kaksin käsin
Sunnuntai 30.11.2008

Kyllä se vaan on myönnettävä, etten ole mikään pullantuoksuinen äiti. Tyttärieni leipomiskokemukset koostuvat pääasiassa pakastepiparitaikinasta ja satunnaisista kaurakeksi- ja teeleipäpellillisistä. En myöskään jaksa joka ikinen päivä pitää kiinni rutiineista, säännöllisistä ulkoilusta tai karkkipäivästä. Puolustuksekseni on tosin mainittava ettei lasteni namin syönti ole jokapäiväistä. Ajoittain saattaa kauppareissuilla ostoksiin kuulua Muumi -tikkarit tai grillikioskilta mukaan lähteä minikarkkiaskit.

Vaikka laitan lapsille kaksi lämmintä ruokaa päivässä, yleensä toinen koostuu Atrian lihaperunasoselaatikosta tai vastaavasta eineksestä. Sen menekkikin on suurempi kuin äidin tekemän kinkkukiusauksen. Taru joutui pois pöydästä kun ei syöminen sujunut ilman jatkuvaa pelleilyä. Olin jo päivällä aiemmin taistellut ruokapöydässä ja sanoin jyrkällä äänensävyllä, että "mene pois jos ei äidin tekemä ruoka kelpaa". Käänsin päätäni vain nähdäkseni Saran oksentavan kinkkusuikaleet perunoineen lautaselle. Oli Petellä naurussa pitelemistä. Vasta myöhemmin asia nauratti minuakin, vaikka sillä hetkellä ei ollut kyllä itku kaukana.

Sara ei osaa vielä kunnolla ajaa polkupyörällä eikä ole koskaan laittanut jalkoihinsa luistimia, saati monoja. Se vain vaatisi hieman aikuisen viitseliäisyyttä ja pienen siivun lompakon sisällöstä. Tarulle annan iltaisin tutin. Ja pullollisen maitoa. Hammasharja ei näe suuta ihan joka ilta. Tämä äiti haiskahtaa ummehtuneelle mentholsavukkeelle. Ja haluaa aamuisin lukea rauhassa Aamupostia, kahvikupin höyrytessä vieressä. Omaa aikaakin arvostan.

En juo, enkä ole juovuksissa lasteni nähden. Laittomille päihteille sanon ehdottomasti ei. En lyö enkä nöyryytä. Olen myös löytänyt samanmielisen isän lapsilleni. Haluan olla ajoittain epäitsekäs, siitä tulee kokonaisvaltainen hyvä olo, eikä sitä rahalla saa. En halua, että lapseni saavat kaiken mitä pyytää osaavat. Silloin osaa antaa arvoa vähemmällekin. Laitamme Beatlesin soimaan, laulamme ja tanssimme ympäri olohuonetta. Piirrämme vahaliiduilla ja käperrymme sohvalle katsomaan aamun piirrettyjä. Etsimme lintujen jälkiä lumesta ja kummastelemme rusakon papanoita.

Haluan lapsieni oppivan kunnioittamaan itseään ja muita. Olemaan rohkea ja ottamaan vastuuta sen verran mitä ikänsä puolesta voi kantaa. Ajattelemaan järjellä, mutta tuntemaan sydämellä.

-Virpi

«Vanhemmat bloggaukset!»

Vieraita sivustolla on ollut 5.9.2005 jälkeen Laskuri
Listed @ «Shadows»
«Briefly in English»